RUOKINTA

 

UUDESSA KODISSA

Yleensä pentu syö ahnaasti tultuaan uuteen kotiin ja muutaman päivän päästä tulostaan ruokahalut vähenevät. Tämä johtuu siitä, ettei pennulla ole kilpailijoita saman kupin äärellä kuten vielä oli pentulaatikossa sisarusparvessa. Jos pennulla ei ole ruokahaluja, sitä ei saa pakottaa syömään. Jos se on virkeässä kunnossa ja elinvoimainen, niin se on kyllä saanut riittävästi ruokaa. Herkkuja ei kannata alkaa syöttämään tai ruokaa vaihtamaan, sillä seurauksena on vain se, että pennusta tulee nirso ruoan suhteen.

DOSMARIN PENTUJEN RUOKAILUTAUSTA

Dosmarin pennut ovat saaneet imeä emänsä maitoa niin kauan kuin emä vain haluaa imettää, jopa luovutukseen asti. Emän maito on pääasiallinen ravinto yleensä aina 2-3  viikon ikään saakka.

Lisäruoaksi  emän maidon lisäksi pennuille tarjotaan esim. sika-nauta-jauhelihaa (ihmisille tarkoitettua), Oscar jauhelihaa, lohijauhelihaa, 12% kermaviiliä, viiliä, AB-, Gefilus- ja talous piimää, sian rintapaloja, VAISTO-palleroita, PentuNEUta, keitettyjä kananmunia, Royal Canin German Shephard Puppy, Hills, Eukanuba, Canacan -täysrehunappuloita. ...

Lisäksi pennuille tarjotaan nakerreltavaksi esim. porkkanoita, parsakaalia, kukkakaalia…
ja tietysti janoon raikasta vettä.

Pentua voi ruokkia jatkossakin raakaruoalla, tai täysrehuilla kuten esim.
Royal Canin Mother & Baby MINI noin 2 kk ikään ja
RC German Shepherd Puppy –täysrehulla 15 kk ikään saakka.
Itse ollaan käytetty pennuille tarkoitettuja ruokia, eri merkeistä: Royal Canin, Eukanuba, Hills, Canacan, Nutrima, Essential, Golden Eagle, Racinel, Acana, Carnilove, Brit Care, Purenatural, Planet Pet, Purina One,  jne.

Nämä ovat suosituksia, joten omistaja voi syöttää myös muita pennuille suunniteltuja täysrehuja, joissa vähintään 30% kuiva-aineesta on hyvin sulavaa raakavalkuaista. Penturepussa voi olla mukana eri valmistajien penturuokia, joten jos sieltä löytyy joku mieleinen, sitäkin voi syöttää.

Yli vuoden ikäisen koiran kanssa voi siirtyä aikuisen koiran ruokaan. Kotona olevat koirani syövät penturuokaa myös aikuisena, koska ne ovat aktiivisia ja tarvitsevat paljon proteiinia ja energiaa.

Mahdollista on siis myös barfaus, jossa pentu saa syödä vain raakalihatuotteita ja kasviksia yms. – ei siis ”nappuloita” lainkaan. Barfaus vaatii kuitenkin sen, että omistaja paneutuu siihen ja opiskelee hieman asiaa, jotta pentu saisi kaiken tarvitsemansa kasvuun.

Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että pentu saa kasvuaikana kaikki tarvitsemansa ravintoaineet,
 

HUOMIOI RUOKINNASSA:

Pennun ruoan pitää sisältää n. 32-35 % hyvin sulavaa valkuaista eli proteiinia.
On tutkittu, että välttämättömien aminohappojen aliravitsemus voimakkaimman kasvuvaiheen aikana vaikeuttaa kasvutekijöiden muodostusta ja puutoksen vuoksi pennut jäävät normaalia pienikokoisemmiksi. Kasvun häiriintymistä ei voi korjata myöhemmin valkuaisen saantia lisäämällä. Liiallisesta valkuaisaineen saannista ei ole todettu olevan haittaa.

MUTTA liiallinen energian saanti paitsi lihottaa pentua, se myös mahdollistaa nopean kasvun, minkä on myös tutkitusti todettu olevan yhteydessä kehityshäiriöihin. Pidä siis pentu hoikkana (kuntoluokka 4). Energian rajoittaminen hillitsee pennun nopeaa kasvua, mutta koira saavuttaa kuitenkin lopulta sen koon, mikä sille on geeneissä suotu.
Pennun ruoan rasvapitoisuus olisi hyvä olla 15-20%.

Liian aikainen siirtyminen aikuisen koiran kuivaruokaan voi pahimmassa tapauksessa johtaa Kalsiumin (Ca) yliruokintaan ja kasvuhäiriöihin.
 

KUNTOLUOKKA ASTEIKKO 1-9

Pennun kasvua seurataan, ettei se liho ja kasvu olisi muutenkin optimaalinen. Koiranpennun ruokamääristä ei voi antaa tarkkoja ohjeita. Pennun lihomista ja kasvua on pyrittävä seuraamaan ja annettava arvion perusteella tarvittava ruokamäärä.

Saksanpaimenkoiranpennun annoskoko 7-viikkoisena on n. ½-1 dl eli noin 60g turvotettua / liotettua täysrehua tai 50g jauhelihaa + piimää. Ruokamäärät riippuvat luonnollisesti ruoan koostumuksesta, koiran kunnosta ja sen saamasta liikunnasta. Koiranpennulle ei saisi antaa ruokaa vapaasti, sillä pennut lihovat tai kasvavat liian nopeasti liikaruokinnalla.

Lihomisesta seuraa kasvuongelmia, jotka voivat olla vakavia.
Joskus voidaan nopean kasvun aikana joutua muuttamaan ruokaa.
Ruokapussien kyljestä löytyvät ruokintamäärät ovat kuitenkin avuksi.

Pennulle ei yleensä tarvitse antaa vitamiini- tai kivennäislisää,
jos ne syövät tasapainotettua täysravintoa.
Muista myös huomioida välipalat ja koulutusnamit, ettei kokonaisruokamäärä ole liian suuri.  

Pääasia on, ettet lihota pentua.

Todella karkea nyrkkisääntö on, ettei saksanpaimenkoirapennun paino saisi ylittää ikäviikkoja eli 7 viikon ikäinen pentu ei saa painaa yli 7 kg. Yleensä 7 viikon ikäiset pennut painavat 4-5 kg. 
Nyrkkisääntönä on, että...

PENNUN KYLKILUIDEN TULEE TUNTUA HELPOSTI NIITÄ PAINETTAESSA!

Kun koira on lonkka- ja kyynärnivel- sekä selkäkuvattu (HD, ED ja LTV) yhden vuoden iässä,
ei ruokinnalla voida enää aiheuttaa niin suuria kasvuhäiriöitä. 

RUOKAILUKERRAT

Pennut ruokitaan n. 10 viikon ikään asti 2-4 x päivässä.
Dosmarin  pennut ovat syöneet luovutusikään asti niin, että heille on tarjottu ruokaa 2-4 kertaa päivässä, minkä lisäksi heillä on ollut väliaikoina nakerreltavana mm. raakoja porkkanoita, sian rintarankapaloja, kuivattuja possunkorvia jne.

Kun pentu on saavuttanut 50 % aikuispainosta,
on syytä siirtyä ruokkimaan koiranpentua 2 kertaa päivässä, kunnes aikuispaino on saavutettu. Aikuisen saksanpaimenkoirauroksen paino on noin 32 -38 kg ja nartun noin 25 -32 kg
Aikuiselle koiralle riittää, että ruokaa tarjotaan kerran päivässä, vaikka monet tykkäävätkin jakaa ruoan 2-3 ateriakertaan. Suuret ruoka-annokset ja etenkin kuivana syötetyt ja runsaasti turpoavat täysrehut voivat altistaa vatsalaukun kiertymiselle.

Itse olen huomannut, että barfaavat koirat eivät syö niin monta kertaa päivässä kuin täysrehua syövät koirat eli ovat kylläisempiä pidempään. Tämä johtunee siitä, että kanankaulojen yms. sulattelu kestää kauemmin kuin täysrehun sulattelu.
Myös ruoka-annoksen koko voi olla pienempi barfaavilla koirilla.

Esimerkkejä ruokailukerroista:

7 -10 vko     ikäisenä 4 x päivässä (annoskoko ½-1dl)

10 -16 vko   ikäisenä 3 x päivässä  

4-12 kk         ikäisenä 2 x päivässä

yli 1 v            ikäisenä 1x päivässä

Muistakaa, että vaikka ruokailukertoja on useita, annoskoko on pieni! (½-1½ dl)
ja jos saa koulutusnameja yms. ne on vähennettävä noista ruokamääristä / annoksista.

https://www.luonnollinenruokinta.fi/blog/raakaruoka-on-biologisesti-oikeaoppista

 

RUOKA-AINEITA ja VALMISRUOKIA

KUIVAMUONA

Kasvavalle pennulle on tärkeää antaa hyvälaatuista koiranpennuille tarkoitettua kuivamuonaa. Tämän lisäksi pennut eivät tarvitse mitään vitamiini- tai kivennäislisiä.  Näin yli- /ali- annoksen vaaraa ei ole. Kuivamuonat on hyvä liottaa ennen tarjoilua. Ja ruokaa ei tulisi antaa heti lenkin jälkeen samoin kuin lenkille ei pitäisi lähteä heti ruoan jälkeen. 2 tunnin tauko ennen ja jälkeen olisi hyvä.
Saksanpaimenkoira kuuluu syvärintaisiin koiriin, joilla vatsalaukun kiertymisen vaara on suuri.

KOTIRUOKA (=koira ei juurikaan saa täysrehua)

Koiran kotiruokinnalla tarkoitetaan koiralle varta vasten valmistettua ruokaa.
Kyse ei siis ole ihmisten ruokien tähteistä, mikä on monesti kuvitelma.
Uskomus, että "silloin joskus koirat voivat hyvin ja elivät terveinä syöden meiltä jäävät ruoat, perunan kuoret jne." on aika hassu ajatus. Koira, joka kasvaa pelkillä ihmisten ruokien jämillä, ei 100% varmasti kasva terveeksi. Silloin ei varmaan ole liiemmin kuvattu kotikoirien lonkkia yms. Koirien todellinen terveydentila onkin saattanut olla jotain ihan muuta, kuin omistajat ovat kuvitelleet. Tätä ei myöskään tarkoita sitä, etteikö koiralle saisi antaa ruoantähteitä.

Ruoantähteitäkin saa toki antaa, mutta pitää katsoa, mitä ne sisältävät. Jos koira saa wienenleikkeet, kinkkua yms. niin ok, mutta jos päivittäin saa paljon esim. kaurapuuroa tai makaronia, ne eivät juuri sisällä proteiinia. Proteiinia pitäisi olla vähintään se 30 % pennun päivittäisestä ruuasta. Ruoantähteet saattavat myös olla liian suolaisia koiralle (oksentaa).

Yleisesti

Koiran kotiruoka koostuu lihoista ja sisäelimistä (lihojen osuus n. 50 % ruokavaliosta, josta sisäelimet n. 5-10 % ), viljoista ja kasviksista (joiden osuus loput 50 % ruokavaliosta, jaettuna esim. 50/50 kasvista ja puuroa) sekä muista lisistä kuten öljyistä, valkosipulista, merilevästä ja vitamiineista. Tänä päivänä monet syöttävät koirilleen kotiruoan ohella myös lihaisia luita, mikä onkin hyvin suositeltavaa. Jos luut kuuluvat ruokavalioon, voi niiden osuus olla vaikkapa 1/3, jolloin loput 2/3 muodostuu lihoista, kasviksista ja puuroista. Tai luita voi syöttää 50 % ruokavaliosta, jolloin muita kalsiumlisiä ei enää tarvita. Tällöinkin loput eli 50 % muodostuu lihoista, kasviksista ja puuroista. Koira kuitenkin pärjää myös ilman luita, mutta tällöin ruokaan on ehdottomasti lisättävä kalsiumia jossain muodossa (piimä, rahka, raejuusto jne). Sopivaa ruokamäärää on vaikeaa tietää ja kertoa millekään koiralle, se selviää vain kokeilemalla. Barffissa eli raakaruokinnassa aikuiselle koiralle käytetään kotiruokaa aloitukseksi 2-3 % sen painosta. Sillä voi lähteä liikkeelle myös kotiruokinnassa.

Liha

Liha on elintärkeää koiralle, onhan se sentään lihansyöjä. Kuitenkin pelkkä liha ruokinnassa aiheuttaa ongelmia, eli lihan kanssa on ehdottomasti syötettävä muutakin, kuten kasvissoseita ja/tai puuroja. Tällaisessa ruokinnassa tarvitaan jotain kalsiumlisää, joko suoraan purkista, kananmunankuorijauheena tai raakoina lihaisina luina. Koiran kotiruokinnassa lihojen osuus on yleensä n. puolet ja vähintään 1/3. Lihoiksi käyvät kaikki eläimet, jos koiralla ei ole allergioita: broileri, kalkkuna, possu, lammas, nauta, hevonen, poro, hirvi... Lihojen lisäksi koiralle pitäisi antaa sisäelimiä kuten maksaa, munuaista, keuhkoa, mahaa ja lihaksista sydäntä ja kieltä, joiden osuus ruokavaliosta on 5-10 %. Lihoja voi antaa sekä jauhettuna että paloiteltuna. Lihat kannattaa syöttää raakana, sillä kypsennettäessä liha menettää osan hyvistä ravinteistaan ja entsyymeistään. Jos koira ei kuitenkaan jostain syystä sulata tai siedä raakaa lihaa, voi sen aivan hyvin kypsentää, sillä onhan se huomattavasti luonnollisempaa ja terveellisempää joka tapauksessa kuin teollinen kuivamuona.

Kala

Koiralle olisi hyvä antaa kalaa vähintään kerran viikossa. Kalassa on elintärkeitä rasvahappoja; omega-3:sta, sekä runsaasti D-vitamiinia. Omega-3-rasvahapoilla on tutkimusten mukaan erittäin suuri merkitys allergioitten hoidossa ja ehkäisyssä. D-vitamiini vahvistaa epätasapainossa olevaa puolustusjärjestelmää, siksi on suositeltavaa syöttää pennuille myös kalaöljyä, jos koira ei saa täysrehua.

Kesäaikaan koira saa D-vitamiinia myös auringosta, eli korostaisin kalan merkitystä pimeinä aikoina. Kaloista yleisimmin käytettyä ja mielestäni parasta on lohi, mutta periaatteessa mitä tahansa kaloja voi antaa. Esim. silakka on myös hyvää. Täytyy kuitenkin muistaa se, että järvikaloissa voi olla matoja, joten niitä pitäisi pakastaa vähintään kaksi viikkoa tai kypsentää ne. Merikalat ovat turvallisia raakoina. Jos koirasi kieltäytyy täysin syömästä kalaa, pidä huoli, että se saa tarvittavat omega-3-rasvahapot jossain muussa muodossa kuten kalaöljynä (ellei syö täysrehua).

Sisäelimet

Sisäelimiä olisi myös hyvä antaa n. 5-10 % ruokavaliosta, yleensä niitä annetaan noin kerran viikossa. Maksaa ei suositella annettavan kovin usein, sillä siinä on paljon A-vitamiinia, joka kerääntyy elimistöön ja on vaarallista suurina määrinä. Muita sisäelimiä kuten munuaista, keuhkoa, kurkkutorvea ja kieltä voi myös antaa kerran viikossa. Sydän luokitellaan välistä sisäelimiin, toisinaan taas lihaksiin, mutta tosiasiassahan sydän on lihas, joten sitä voi antaa koiralle useamminkin kuin vain kerran viikossa. Helpoimmin syötettäviä ovat jauhetut sisäelimet, koska kaikki koirat eivät suostu syömään paloiteltuja vaan noukkivat kaiken muun sisäelinten ympäriltä. Jauhettuja sisäelinseoksia saa valmiina, niiden avulla säästyy jauhamasta elimiä itse. Naudan mahalaukku on rasvapitoista ja hyvää ruokaa koiralle, lisäksi lähes jokainen koira rakastaa sitä.

Viljat

Viljojen käytöstä koirien ruokinnassa ollaan todella montaa mieltä: jotkut pitävät niitä itsestään selvyytenä, toiset eivät syötä niitä ollenkaan. Kuivamuonat sisältävät tunnetusti suuria määriä viljoja, ne kun ovat halpa hiilihydraattien lähde. Koirat sulattavat yleisesti ottaen viljoja hyvin. Kokojyväviljat, kuten ruis, taas sulavat huonommin, joten niitä kannattaa välttää. Monet syöttävätkin koirallaan ennemmin valkoista kuin tummaa riisiä, sillä tumma riisi saattaa tulla sellaisenaan läpi huonon sulavuuden vuoksi. Ei ole mitään pakottavaa syytä, miksi koiralle pitäisi syöttää viljoja, päinvastoin on tutkittu, ettei koira tarvitse niitä mihinkään.

Kasvikset, vihannekset, hedelmät ja marjat

Koiralle voi syöttää lähes kaikkea: kaikkia salaatteja, kesäkurpitsaa, parsa- ja kukkakaalia, kurkkua, persiljaa, retiisiä, kiinankaalia, nokkosta, voikukkaa, pinaattia, porkkanaa, herneitä, omenaa, banaania, päärynää, marjoja... käytettävien ainesten kirjo on todella laaja. Kasvikset on hyvä soseuttaa hyvin esim. tehosekoittimella, jotta koira pystyy hyödyntämään niiden ravinteet paremmin.

Huom!  Lähes kaikkia kasviksia voi syöttää koiralle, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta: Myrkyllisiä ovat avokado, sipuli, valkosipuli, viinirypäleet ja rusinat sekä kofeiinipitoiset juomat, suklaa, suola, etanoli ja ksylitoli.

Hiivaongelmaiselle ei kannata syöttää porkkanaa eikä hedelmiä niiden sokeripitoisuuksien vuoksi. Kaalisukuisia vihanneksia ja palkokasveja (herne, papu) ei kannata antaa suuria määriä. Pinaatin määrä kannattaa myös pitää pienehkönä. Suositus on, että kasvisten pohja muodostuu vihreistä lehtivihanneksista, joiden lisäksi käytetään pienempiä määriä vaikkapa hedelmiä.

Kaikki koirat eivät sulata kovin hyvin raakoja kasviksia, ainakaan suurina määrinä. Tähän asiaan auttaa joko puuron antaminen osana ruokintaa, jolloin kasvisten osuus ei ole liian suuri, tai kypsentämällä kasviksia. Kasvikset kyllä suositellaan syötettävän raakana parempien ravinteiden vuoksi, mutta jälleen kerran en koe keitettyjä vihanneksia laisinkaan huonona koiralle. Terveellisiä ne ovat joka tapauksessa. Jos tuntuu, että koira reagoi raakoihin kasviksiin, voi kokeilla keittää vaikkapa parsakaalia, kukkakaalia, porkkanaa tai ylipäätään jotain sekavihanneksia, joiden sekaan laittaa vaikkapa soseutettua salaattia raakana. Kasvisten osuus ruokavaliosta voi olla n. 25 – 30 %.

Kalsium

Kalsiumlisää ei tarvita, jos koiralle syötetään täysrehua tai raakoja lihaisia luita tai kalsiumia sisältäviä tuotteita. Jos näin ei kuitenkaan ole, täytyy ruokaan laittaa jotain kalsiumlisää, esim. luonnonmukaista kananmunankuorta. Kananmunankuorijauho (jauha esim. tehosekoittimella) on hyvin riittoisaa, 1 teelusikallinen riittää yhteen kiloon lihaa. Aikuisen koiran päivittäinen kalsiumin tarve on noin 100mg. Voit laskea oman koirasi kuorijauhon tarpeen seuraavasti: kerro koirasi paino 100:lla, jonka jälkeen jaa summa 370:llä. Tulokseksi saat grammamäärän, jonka koirasi tarvitsee kananmunankuorijauhoa, jotta päivittäinen kalsiumtarve täyttyy.
Esimerkkinä koira joka painaa 45kg: 100 x 45 = 4500. 4500 jaettuna 370 = 12,16g eli koiran pitäisi saada päivittäin n. 12g munankuorijauhetta.

Öljyt

Ruokaan kannattaa lisätä päivittäin jotain kylmäpuristettua öljyä kuten rypsi-, pellava- tai auringonkukkaöljyä. Kylmäpuristetuissa öljyissä on eniten ravinteita eli kannattaa käyttää niitä. Muita hyviä öljyjä ovat kalaöljyt: lohiöljy tekee hyvää kutiavalle iholle, lisäksi kalaöljykapselit ovat auttaneet monia iho-ongelmissa. Kalanmaksaöljyä voi syöttää kuureina, sitä ei kannata antaa joka päivä, jotta A-vitamiinia ei tule liikaa.
 

Omega-3 rasvahapot EPA ja DHA ovat koiralle välttämättömiä rasvahappoja, eli niitä koiran on saatava ruoasta. Koiralle paras omega-3 rasvahappojen lähde on rasvainen kala. Myös lihavalinnoilla voidaan vaikuttaa, esimerkiksi luomussa ja riistassa on enemmän omega-3:sta kuin kasvatettujen eläinten lihoissa.

Villilohi on parempi valinta kuin kasvatettu lohi, jossa omega-3 tasot ovat laskeneet noin 50 %:lla viimeisten 10 vuoden aikana. Lohikaloille syötetään yhä kasvipitoisempaa rehua. Siksi lohien lihaan ei muodostu yhtä paljon omega-3, kuin pikkukaloja ja äyriäisiä syövien villien lohikalojen lihaan.

Omega-3 rasvahappojen puute on yleinen koirilla ja kalaöljyt ovat hyvä ja tarpeellinen lisä koiran ruokavalioon.

Omega-3 rasvahappojen hyödyt koiralle

Rasvat ovat koiran tärkein energianlähde ja niiden sisältämät rasvahapot sekä rasvaliukoiset vitamiinit ovat tärkeitä rakennusaineita koiran elimistön omille soluille. Esimerkiksi kaikki solukalvot rakentuvat rasvahapoista.

Rasvahappojen tehtävät ovat laajat ja ne vaikuttavat moneen toimintoon koiran elimistössä, kuten:

• ihon, kynsien ja karvojen terveys
• hermoston sekä aivojen kehitys
• tulehdusreaktioiden hallinta
• vastustuskyky
• palautuminen fyysisestä rasituksesta
• veren hyytyminen ja haavojen parantuminen
• sikiön kehitys eli pennun terveys
• osallistuminen hormonien muodostumiseen, mikä vaikuttaa elimistön kaikkiin toimintoihin
• ruoansulatuskanavan solujen kunto, mikä vaikuttaa ruoan imeytymiseen
• solukalvojen kimmoisuus ja joustavuus, eli miten hyvin ruoansulatuskanavasta imeytyneet ravintoaineet pääsevät soluihin asti

Koska vaikutukset ovat monenlaiset, myös puutosten oireet voivat ilmetä hyvin monella eri tavalla. Monet koiranomistajat ovat kokeneet omega-3 lisän tuovat hyötyä koiralle. Esimerkiksi seuraavien oireiden on koettu helpottaneen:

• kuiva ja hilseilevä iho
• epänormaali karvanlähtö
• kynsien halkeilu tai liuskoittuminen
• kuivat tai halkeilevat anturat
• ihottumat
• nivelrikon oireet

Nämä ovat EFSA:n (Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto) hyväksymät terveysväitteet EPA- ja DHA-rasvahapoista:

• DHA edistää aivotoiminnan pysymistä normaalina
• DHA edistää näön pysymistä normaalina
• EPA ja DHA edistävät sydämen normaalia toimintaa

Koiralle sopivat kalaöljy ja omega-3 tuotteet

Kalaöljyt sopivat usein kala-allergikollekin, koska ne ovat 100 % rasvaa ja ovat puhdistettu kalan proteiinista. Jos koira on allerginen lohelle, voi se hyvin sietää esimerkiksi turska- tai makrilliöljyä.

Kalaöljyvalinnoissa kannattaa suosia sellaisia tuotteita, jotka on valmistettu vapaana eläneistä (pyydystetyistä), itselleen lajityypillistä ravintoa syöneistä kaloista, altaissa kasvatettujen ja rehua syöneiden sijaan.

Mitään yhtä ainoaa hyvää, kaikille koirille aina toimivaa valmistetta ei ole olemassa. Se mikä yhdelle toimii, ei välttämättä toimi toiselle. Tämä johtuu siitä, että valmisteissa on eri pitoisuuksia eri rasvahapoista. Vaste riippuu siitä, millaisen rasvahapon tarve koiralla on.

KALAÖLJYT

Lohiöljy on usein valmistettu kasvatetusta lohesta ja laatuerot ovat suuret. Useat koirille suunnatuissa lohiöljyissä rasvan hapettumisen aste on korkea. Mikäli lohiöljy närästää koiraasi, on syynä usein öljyn huono laatu. Helppo laaduntarkistusvinkki on, että jos öljy haisee pahalle tai härskiintyneelle, se on hapettunutta eikä sitä tulisi antaa koiralle. Huonolaatuisesta öljystä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

•  *Effektri on laadukas ja hyvin imeytyvä villikalaöljy, jossa kylmäpuristetun neitsytoliiviöljyn polyfenolit suojaavat kalaöljyä hapettumiselta sekä pakkauksessa, ja myös elimistössä yli vuorokauden ajan, lue täältä lisää.
• *Zinzino Balance Oil, *ArcticMed sekä *BalansTri ovat villikala-oliiviöljyvalmisteita, jotka ovat vastaavia ihmisten kalaöljyjä. Niissä on kuitenkin vahvat aromit, mikä voi häiritä koiraa. Käytä niitä itse ;-)
• *Nutrolin (paitsi scin & coat, joka on kasviperäinen ja sisältää myös omega-6 rasvahappoa).

KRILLIÖLJY

Krilli on pieni äyriäinen, joka elää valtameressä valtavina parvina ja kuuluu eläinplanktoniin. Krilliöljy on ekologinen ja puhdas omega-3-rasvahappojen lähde.

• *Puhdistamo Super Omega-3, hajuton ja mauton - erinomainen valinta nirsoilijalle!
• *Vitamar Krilliöljy

OMEGA-3 JAUHE

• *Avital Omega-jauhe on pellavansiemenrouhetta, jossa on pieni määrä myös jauhemaista kalaöljyä.
   

KASVIPERÄISET OMEGA-3 VALMISTEET JA ÖLJYT

Jos eläinperäiset tuotteet eivät kuitenkaan jostain syystä sovellu koiralle, voidaan antaa kasviöljyä omega-3:n lähteeksi. Näiden hyöty jää vähäisemmäksi, koska koira ei pysty hyödyntämään kasviperäisiä rasvahappoja yhtä hyvin kuin eläinperäisiä.

Kasviöljyissä on lyhytketjuisempaa omega-3 rasvahappoa, alfalinoleenihappoa (ALA). Tätä rasvahappoa koiran elimistö pystyy jossain määrin itse muokkaamaan pitempiketjuisemmaksi DHA:ksi ja EPA:ksi. Markkinoilla on myös kasviperäisiä omega-3 valmisteita, joissa DHA on peräisin esimerkiksi levästä.

Tuotteet, joissa omega-3 on EPA/DHA-muodossa ja paremmin koiran hyödynnettävissä:

• DHA-valmiste levästä, esimerkiksi *Solgar DHA (tämä on kapseleina)
• *Zinzino Vegan Oil on liuoksena, valmistettu levästä
• Liuoksena ja kätevästi tippapullossa *Puhdas+ Vegan Omega-3
• *Foodin Kasviplankton jauhe

Öljyt ja valmisteet, joissa omega-3 on ALA-muodossa, eikä koira siten pysty hyödyntämään niitä yhtä hyvin:

• Nutrolin scin & coat (iho&turkki), joka on sisältää myös omega-6 rasvahappoa
• Pellavansiemenöljy
• Camelinaöljy
• Chiansiemenöljy

______________________________________________________________________________

Kananmunat

Kananmunat ovat erittäin hyvä proteiinin ja vitamiinien lähde koirille, niitä kannattaa ilman muuta syöttää. Raa´assa kananmunassa on kuitenkin yksi haittapuoli: raa’an valkuaisen avidiini estää tärkeän B-ryhmän vitamiinin, biotiinin imeytymisen. Monet kokevat, ettei tämä ole kuitenkaan kovin haitallista ja syöttävät kananmunat kokonaisina. Osa taas syöttää koiralle vain keltuaisen ja kuoret. Kananmunan voi toki myös kypsentää ja syöttää sitten kokonaisena. On olemassa suositus, että jos koiralle syöttää kananmunat raakana ja kokonaisena, kannattaisi antaa koko viikon satsi kerralla, tällöin avidiinin haitta on kokonaisuudessaan pienempi kuin esim. joka toinen päivä kananmunaa annettaessa. Mielestäni tämä raa’an valkuaisen haitta on hyvä muistaa ja syöttää kananmunia jollain em. tavalla minimoidakseen biotiinin häviämisen.

Valkosipuli

Jotkut antavat koirallilleen valkosipulia. Sen sanotaan pitävän loiset loitolla, lisäksi se saattaa auttaa pitämään punkit loitolla kesäisin. Kaikille koirille valkosipuli ei sovi lainkaan. Valkosipulia voi myös syöttää koiralle, joko kuureina ja tuoreena tai päivittäin ruoan joukossa pieniä määriä. Kesällä valkosipulia voikin syöttää jatkuvasti, mutta syksyllä ja talvella sitä voi antaa kuureina. Huom! Parasta on tuore valkosipuli, kuivattu valkosipulirouhe tms. ei korvaa tuoretta. Sitä on myös kapseleina tai rouheena.

Merilevä

Merilevää voi myös lisätä ruokaan. Siinä on hyviä kivennäisaineita ja ravinteita, ja sen sanotaan myös auttavan iho-oireisiin sekä puhdistavan elimistöä kuona-aineista.

Kotiruokinnassa apuna ja helpotuksena voi mainiosti käyttää esim. NEUta. Löydät lisätietoja niiden omilta sivuiltaan. http://www.reikon.net/neufrau/yhteystiedot.html

Myös Rahulan Rehusta saa laadukkaita lihatuotteita – myös edellä mainittuja (kalkkunan kauloja, sisäelimiä, NEUta, kanankauloja, possua, kanaa, hevosta jne.)

KUIVAMUONAA osa ja KOTIRUOKAA osa

Jos pentu saa täysrehun lisäksi yllä mainittuja, kotiruokaan liittyviä ruokia, niin silloin pitää huomioida täysrehun osuus / kotiruoan osuus mahdollisissa lisäravinteissa yms. Jos koira saa vähintään kolmanneksen ruoasta täysrehuna, en antaisi mitään vitamiini ja lisäravinteita.

Rasvaliukoiset vitamiinit

Vitamiineista A, D, E ja K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia ja näin kerääntyvät elimistöön
(poikkeuksena kuitenkin E-vitamiini, joka ei ole yhtälailla haitallinen kuin muut),
joten niitä ei pidä lisätä ruokaan erikseen.
Rasvaliukoiset vitamiinit tarvitsevat imeytyäkseen rasvaa, jota koira saa esim. lihasta.

Vesiliukoiset vitamiinit

Vesiliukoisia vitamiineja ovat C- ja B -ryhmän vitamiinit. Nämä vitamiinit eivät keräänny elimistöön eli niitä koiran tulisi saada päivittäin. Mikäli koirasi ruokinta on monipuolista eli syötät sille eri eläinten lihoja, eri kasviksia ja hedelmiä, puuroa ja ehkä jopa lihaisia luita, ei koira periaatteessa tarvitse vitamiinilisiä. C-vitamiinia voi kuitenkin antaa päivittäin vaikka koiran sanotaankin muodostavan sitä itse kehossaan, sillä siitä ei ole mitään haittaakaan. Lisäksi C-vitamiinilla on monia tärkeitä ominaisuuksia esim. immuunipuolustuksen vahvistajana.

Ruusunmarjajauhe on luonnollinen C-vitamiinin lähde sitä saa luontaistuotekaupoista.
C-vitamiinia voi kuitenkin antaa myös suoraan purkista, esim. Ester-C tai C-rakeet.

LUUT

Lihaisina luina pidetään kaikkia kokonaan syötäviä luita. Hyviä lihaisia luita ovat esimerkiksi broilerin siivet, kaulat, rangat, lampaan kylki- ja selkäluut, naudan rustot, hännät, possun kylki-rinta ja selkäluut jne. Periaatteessa kaikki suhteellisen pehmeät luut, jotka koira saa kokonaan syötyä. Naudan kovia ydinluita käytetään lähinnä ajanviete ja hampaanpesuluina.

Totutteluvaiheessa yleisin kokonaan syötävä lihainen luu on broilerista saatavat luut, joista suosituimmat ovat siivet ja kaulat. Broilerin käyttöä alkuvaiheessa suositellaan sen hyvän sulavuuden takia. Siivissä on mukana myös ihanteellinen määrä lihaa, josta saadaan proteiineja, luuta, josta saadaan kalsiumia ja hivenaineita sekä nahkaa, josta koira saa energiaa sekä rasvahappoja turkin ja ihon hyvinvointiin. Niissä on lisäksi ihanteellinen lihaluusuhde 50/50, johon on hyvä pyrkiä. Lisäksi broilerin luut ovat pehmeitä ja hyvin sulavia, joten ne sopivat hyvin myös aloitteleville barffaajille. Siipien lisäksi broilerista voi syöttää kauloja, selkärankoja tai vaikkapa kokonaisia broilereita. Mielestäni broilerin luiden olisi hyvä muodostaa ruokinnan pohja, joiden lisäksi voi sitten syöttää muitakin luita, joita koira pystyy syömään. Mitä monipuolisemmin koira saa luita, sitä parempi.

Tosin tällöin koiran pitäisi saada jossain muussa muodossa muita eläimiä, kuten lihana ja sisäeliminä. Broilerin lisäksi koiralle voi antaa oikeastaan minkä tahansa eläimen luita; kalkkunan siipiä ja kauloja, possun, naudan, lampaan, vasikan, hevosen, hirven, peuran tai minkä tahansa eläimen luita, mihin vaan käsiksi pääsee. Niissä on kuitenkin suuria sulavuuseroja, broilerin luiden jälkeen seuraavaksi "sulavimpia" ovat varmaankin kalkkunan luut (etenkin kaulat, siivet ja koivet ovat kovempia), sitten possun, naudan ja lampaan luut ovat yleisesti ottaen heikoimmin sulavia.

Naudan luut ovat usein myös vanhempien eläinten luita eli sen myötä myös kovempia, eli niitten kanssa kannattaa todella olla varovainen. Toki tämä kuten monet muutkin ruokinta-asiat, ovat hyvin yksilökohtaisia asioita, eli jotkut koirat varmasti sulattavat lampaan luut ongelmitta, kun taas jotkut toiset saattavat vaikka oksentaa ne saman tien ulos. Hirven luut ovat yleisesti ottaen kovimmasta päästä. Naudan reisiluita on hyvä antaa kaluttavaksi. Ne ovat hyvää ajanvietettä ja puhdistavat hampaita.

NEU

Tämä on maan laajuisesti tunnettu koirien pakastettu, valmis, kotiruoka. Sitä valmistaa Kennel Reikon ja sitä syövät todella monet koirat. Ruoka onkin yleensä kaikkien koirien herkkua.
NEU-versioita on todella monia; mm.

• perusNEU
• "lintuneu" nimeltään VOGEL
• pentuNEU
• ALTneu, jossa lihat on raakana
• NEUPO perunapohjainen perusneu, jossa ei ole nautaa, kananmunaa, porkkanaa eikä hernettä
• ohrapohjaisena
• jne.

Perus-Neu sisältää sianlihaa, naudan mahaa, sian ja naudan elimiä, kananmunaa, riisiä, ohraa, porkkanaa, hernettä, nokkosta ja valkosipulia.
Se on pakattu kilon "makkarapötköksi", josta sitä on helppo annostella koirille.
Tämä ruoka on ehdottoman suositeltavaa, jos mietit koirasi ruokinnan muuttamista luonnonmukaisempaan suuntaan, mutta et uskalla lähteä raakaruokkimaan (barfaamaan).
On lähes 100% varmaa, että koira syö tätä ruokaa erittäin suurella ruokahalulla!

“RESEPTEJÄ“

Yrjölän Puuro

vettä
hirssiä / tummaa riisiä / ohraa
(merisuolaa)
raakaa lihaa / kalaa / kanaa / lammasta

Kuivat ainekset keitetään löysäksi puuroksi. Jäähdytetään. Sekaan lisätään raakaa lihaa. (Sianlihan ravintoarvot paremmat kuin esim. naudan)

Luonnonmukainen ruokaohje

3 dl keitettyä porkkanaa / perunaa
8 dl keitettyä riisiä, ohraa tai muuta viljaa
1 tl merisuolaa
250-450g raakaa jauhelihaa
(osa voi olla mahaa, kerran viikossa raakaa maksaa, silakkaa tai merilohta raakana, muu kala keitettynä)
1 kpl raaka munankeltuainen
4-5 dl A-piimää
2-3 rkl naudanrasvaa tai suolatonta voita
1 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä, joka toinen päivä
10 ml luu-liitu-maitokalkkiseosta
10 ml kalanmaksaöljyä 2 x viikossa

Ruusun nuppu

Kerta-annos:

2 dl kuivamuonaa
2 dl A-piimää turvotetaan hyvin

Sekaan lisätään yhteen annokseen 2 dl riisi-silakka- tai riisi-kananlihaseosta.

Kalkkuna herkku

1/2-1 kg kalkkunanjauhelihaa
5 dl tummaa riisiä /ohrasuurimoita vettä
175º C uunissa noin tunnin verran

Tarjoillaan raejuuston kera.

Veteraanin aamupuuro

Keitä ruispuuroa

Lisää jäähtyneeseen puuroon
raejuustoa tai rahkaa / 1-2 kananmunaa / raakaa lihaa maun mukaan

Helppopuuro

1 kg lihaa
1/2 kg tummaa riisiä
1-3 porkkanaa raasteena

Kaikki laitetaan vuokaan, lisätään vesi ja
paistetaan uunissa 200º C noin 1h
Keitettyä kananmunaa (3-4 kpl) kuorineen lisätään kypsään ruokaan.

Kalaherkku

Laita silakkafileet pellille uuniin 150-200º C. Paista kunnes ovat rapeita.
Voit joko, antaa sellaisenaan tai sekoittaa ruokaan.
Karvanlähdön aikaan hyvä lisä n. kerran viikkoon.

Vesi

Raikasta vettä tulee koiralle olla aina tarjolla.

Maha sekaisin?

Jos koirasi vatsa on tilapäisesti epäkunnossa, lisää ruokaan
INUPEKT FORTE – tabletti murskattuna (saatavana eläinlääkäriltä tai lemmikkieläinliikkeistä).
CANIKUR-tabletit murskattuina ja veteen liuotettuina ovat myös hyväksi koetut.

Hyvä kotikonsti on antaa piimää (AB-piimä, Gefilus-piimä, talouspiimä jne), joko ruoan sekaan lisättynä tai paljaaltaan, koska se yleensä rauhoittaa vatsaa ja Dosmarin pennut ovat tottuneet piimään.

Jos vatsaongelmat lisääntyvät ja tulee esim. veristä ripulia ja/tai verioksentelua,
ota yhteyttä eläinlääkäriin tai edes kasvattajaan. Älä jää ongelman kanssa yksin!
Minuun voitte ottaa yhteyttä vaikka yöllä, jos pentu ripuloi tai oksentaa verta. p.040-5369896

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *