TERVEYS

 

ROKOTUSMÄÄRÄYKSET

Pennut rokotetaan ensimmäisen kerran 12 viikon iässä ja 
toisen kerran 16 viikon iässä. Sen jälkeen vuoden päästä.

Penikkatautirokotus

Koiran on oltava rokotettu vähintään kaksi kertaa penikkatautia vastaan ja toisesta rokotuskerrasta (tehosteesta) tulee olla kulunut vähintään kolme viikkoa, jotta koira saa osallistua näyttelyihin tai kokeisiin.

Alle vuoden ikäiselle koiralle annettu rokotus on voimassa vuoden. Yli vuoden vanhalle koiralle annettu tehosterokotus on voimassa kaksi tai kolme vuotta, eikä vaadi varoaikaa. Mikäli koiran penikkatautirokotus on vanhentunut, tulee se uusia viimeistään kolme viikkoa ennen näyttelyä tai koetta (kolmen viikon varoaika).

Raivotautirokotus

Koiran ensimmäisestä raivotautirokotuksesta tulee olla kulunut vähintään kolme viikkoa, jotta koira saa osallistua näyttelyihin tai kokeisiin.

Raivotautirokotus on voimassa yhden vuoden, mikäli se on annettu alle vuoden ikäiselle koiralle.

Raivotautirokotus on voimassa kaksi vuotta, mikäli koira on rokotushetkellä täyttänyt yhden vuoden. Ulkomaille aikovalla tulee Rabies olla vuosittain rokotettu.

Mikäli koiran raivotautirokotus on vanhentunut, tulee se uusia viimeistään kolme viikkoa ennen näyttelyä tai koetta (kahden viikon varoaika).

HUOM! Rokotusmääräykset saattavat muuttua tautitilanteen mukaan.
Voimassa olevat määräykset selviävät eläinlääkäriltä tai Suomen Kennelliitosta.

HUOM! Mikäli rokotuspäivämäärä kuluu umpeen, seuraa rokotuksen jälkeen aina kolmen viikon varoaika, jolloin koira ei voi esimerkiksi osallistua kokeisiin tai näyttelyihin.

LEMMIKKIELÄINPASSI

Lemmikkieläinpassin tarkoituksena on helpottaa koirien, kissojen ja frettien kuljetusta EU-maiden välillä. Passin avulla osoitetaan, että eläin täyttää EU-maiden välisiä kuljetuksia koskevat vaatimukset eikä muita asiakirjoja matkustettaessa vaadita. Passi on pakollinen koirille, kissoille ja freteille kaikissa EU-maiden välisissä kuljetuksissa. Lemmikkieläinpassin voi ostaa eläinlääkäriltä. Ennen passin myöntämistä eläinlääkäri tarkistaa, että eläin on tunnistusmerkitty (mikrosiru) ja rokotettu raivotautia vastaan. Kaikki merkinnät lemmikkieläinpassiin tekee eläinlääkäri. Eläinlääkäri merkitsee passiin eläintä ja eläimen omistajaa koskevat tiedot, eläimen tunnistusmerkintää koskevat tiedot sekä tiedot eläimen rokotuksista ja mahdollisista ekinokokkoosi ja punkkilääkityksistä sekä raivotautivasta-aineiden määrityksestä.

Eläinlääkäri tarkastaa eläimen tunnistusmerkinnän aina, kun lisää passiin uusia tietoja, myös esimerkiksi uusintarokotuksen yhteydessä. Passissa on tilaa myös sellaisille merkinnöille, joita ei vaadita matkustettaessa EU:n alueella, mutta joita voidaan vaatia viennissä EU:n ulkopuolisiin maihin, esim. muut rokotukset tai kliininen tutkimus.

Lemmikkieläinpassi on voimassa niin kauan kuin eläimen raivotautirokotus pidetään voimassa. Lemmikkieläinpassi on otettu käyttöön EU-maiden lisäksi myös Norjassa, Sveitsissä, San Marinossa ja Liechtensteinissa. Myös Islanti, Andorra, Monaco ja Vatikaani voivat halutessaan ottaa lemmikkieläinpassin käyttöön. Jos eläin tuodaan muusta EU:n ulkopuolisesta maasta, passin sijaan käytetään erityistä eläinlääkärin todistusta. Passi kannattaa hankkia myös niille eläimille, jotka vierailevat EU:n ulkopuolisissa maissa. Tällöin passilla voidaan osoittaa, että eläin täyttää tuontivaatimukset palattaessa EU:n alueelle.

Jos eläin pysyy vain kotimaassa, lemmikkieläinpassia ei tarvitse hankkia, vaan eläinlääkäri voi merkitä eläimen rokotukset esimerkiksi rekisteritodistukseen tai muuhun rokotuskirjaan. Lemmikkieläinpassi otettiin käyttöön heinäkuussa 2004 Euroopan unionin alueella.
Passin koira saa eläinlääkäriltä 16 viikon ikäisenä, jos sitä pyytää.
Itse suosittelen passin hankintaa, vaikkei ulkomaille aikoisikaan.

MADOTUKSET

Emä saa yleensä matolääkkeen kantoaikana (42.pv) ja pennut saavat sen joka toinen viikko ennen luovutusta (yritän päivittää tiedon facebook ryhmään). Huonokuntoiset ja vanhat koirat tai nuoret pennut saavat herkemmin matosia. Suosittelen, että pennut madotetaan seuraavan kerran kaksi viikkoa ennen rokotuksia. Jos jollakin pennulla havaitaan matoja, madotus annetaan kerran viikossa niin kauan, että matoset katoaa. Sen jälkeen seuraavat madotukset olisi neljä (4) kertaa vuodessa ja aina pari viikkoa ennen rototuksiin menoa. Aikuinen koira olisi hyvä tutkia vastustuskyvyn varalta, jolloin koira ei tarvitse lainkaan madotuksia.

Jos matoja havaitaan, ulosteet tulisi kuopata, eikä niitä tulisi laittaa kompostiin, jossa madonmunat saattavat selvitä.
 
Sopivia valmisteita koirille ovat Canex, Drontal, Dronbit, Axilur, Milbemax, Flubenol, jne. Aiemmin suositeltiin vaihdella eri lääkkeitä, mutta tutkimustiedon mukaan madot eivät tulisi vastustuskykyisiksi matolääkkeille. Matolääke tulee kuitenkin valita niin, että ne tehoavat suolinkaisiin, mikä on yleisin koiran mato.

Matolääkkeet eivät imeydy koiran verenkiertoon, vaan vaikuttavat suolistossa aikuisiin matoihin. Aikuiset madot kuolevat ja irtoavat suolen pinnasta ja tulevat ulosteen mukana ulos. Se, ettei normaalisti ulosteessa näy matoja, ei ole tae siitä, ettei matoja olisi. Matolääkityksen annon jälkeiset ulosteet on hyvä tarkistaa 1-2 pv ajan, koska kuolleet madot löytyvät sieltä.

Kynnet

Yksi tärkeimmistä asioista on kynsien hoito. Se kannattaa opettaa jo pentuna. Kynttä ei saa leikata liikaa. Koirille tarkoitetut kynsileikkurit ovat parhaat, mutta pennun kynnet ovat pehmeät ja leikkaaminen tavallisillakin saksilla onnistuu aluksi.

Kynsien kasvunnopeus on yksilöllinen ja kuluminen riippuu esim. liikunnasta, joten tarkasta kynnet kerran viikossa ja leikkaa tarpeen mukaan terävä kärki pois. Ole aina huolellinen ja varovainen kynsiä leikatessasi, jotta et leikkaisi kynttä varvaslihaan asti, jolloin se vuotaa verta ja aiheuttaa kipua. Mikäli näin käy, koira muistaa sen pitkään ja pelkää kynsien leikkaamista. Siksi on parempi leikata usein ja vähän kerrassaan. Aluksi kannattaa pyytää avustajaa kiinnittämään pennun huomio pois leikkuusta vaikka makupalan avulla. Unisen pennun kynnet on paljon helpompi leikata kuin täynnä virtaa ja energiaa olevan.
Kynnen oikea lyhentämistapa: Tyhjä osa leikataan kärjestä pois. Se on täyttä sarveisainetta, eikä sisällä hermoja. Jos kynsiä leikataan harvoin, kasvavat hermokanavat varsin pitkälle kärkeen.

Korvat
Korvia ei kannata turhaa rassata, puhdistaa vain ulkokorvasta erite pois, mitä siihen on kertynyt. Jos pennulle jatkuvasti kertyy möhnää korviin puhdistamisesta huolimatta, eikä syynä ole ”pihatyöt”, kannattaa kokeilla ruoan vaihtamista.

Turkki
Turkkia varten kannattaa hommata karsta mallinen harja, kampaaminen kerran viikkokin riittää. Pesemistä ei kannata turhaa harrastaa, turkki ja iho kuivuvat suotta. Talvella se tarvitsee rasvaa pysyäkseen lämpimänä, peseminen poistaa myös luonnollisen rasvan turkista.

SAIRAUDENHOITO

Koirat saavat joskus esim. täi- tai väivetartunnan muilta koirilta (karvassa liikkuu juuri ja juuri silminnähtäviä ötököitä ). HOITO: Loispesu apteekista ohjeen mukaan tai Frontline liuos niskaan tai eläinlääkärin antama Ivomec-injektio.

RIPULI ja OKSENTELU

Ripuli ja oksentelu ovat varsin yleinen koirien vaiva. Hyvin monet syyt voivat aiheuttaa koiralle lyhyt- tai pitkäaikaisempaa ripulia ja oksentelua. Elimellisten vikojen ja sairauksien lisäksi näitä oireita voivat aiheuttaa esim. ruokavalion muutokset, pilaantunut tai epäsopiva ruoka, vierasesineet, sisäloiset, bakteeri- tai virusperäiset tulehdukset, stressi jne.

Ensiapuna koira pidetään ruokapaastolla 24 tunnin ajan.
1.päivä paasto

2.päivänä seosta jossa 1/3 raejuustoa, 1/3 verilettuja ja 1/3 cornflakesia

Keitettyyn juomaveteen voi sekoittaa Nutrisal-jauhetta tai litraan vettä ruokalusikallinen sokeria ja teelusikallinen suolaa. Ensiavuksi käy myös pakastettu lihaliemi, josta rasva on poistettu. Apteekista voi hakea esim. Tehobaktia, Canicuria, Attapektia tai Inupekt fortea. Ne sopivat ripulin hoitoon.
Koiran päivittäinen nestetarve on vähintään 60 - 70 ml / elopainokilo.

Kun ruoka alkaa pysyä sisällä, annetaan pennulle “lihariisiraejuustovelliä“

Ensimmäisen viikon aikana ei kuivamuonaa (tilanteesta riippuen).

Ripuliin on aina suhtauduttava vakavasti, etenkin pennun sairastuessa. Hoitamaton ripuli voi johtaa pennun kuivumiseen ja kuolemaan. Jos ripuli jatkuu em. hoidosta huolimatta tai pennun yleisvointi menee huonoksi, on otettava VÄLITTÖMÄSTI yhteys eläinlääkäriin.

UMMETUS

Parafiiniöljyä 2 rkl - 1dl koiran koosta riippuen, jos koiran ulostaminen ei helpota vrk kuluessa, ota yhteys eläinlääkäriin / kasvattajaan.

KOIRAN ENSIAPU

Ell Päivi Vanhapelto:

Jokaisen koiranomistajan on hyvä tietää, miten toimia oikein koiran tarvitessa ensiapua. On tärkeää tietää, mitä voi tehdä ja mitä ei tulisi tehdä vahingon sattuessa tai koiran sairastuttua. Seuraavassa käsitellään muutamia koiran ensiapuun liittyviä perusasioita.

Haavat

Maastossa ja kadulla liikkuvien koirien tassut ovat vaarassa, jos maassa on rikkinäisiä lasipaloja. Pinnallisten haavojen ja naarmujen hoitoon riittää päivittäinen puhdistaminen esim. Betadine-paikallisantiseptilla.

Poikkeuksena ovat puremahaavat, jotka tulehtuvat aina jossain määrin. Vaarattoman näköiset hampaanreiät esim. niskassa saattavat muodostaa isojakin märkäpaiseita, jotka vaativat eläinlääkärin hoitoa. Runsaasti verta vuotavat viilto- ja pistohaavat vaativat aina eläinlääkärin hoitoa. Ensiapuna haavat puhdistetaan ja sidotaan. Jos verenvuoto on pulppuavaa, haavan päälle on tehtävä paineside. Paineside tehdään esimerkiksi asettamalla kokonainen sideharsorulla haavan päälle ja sitomalla se paikoilleen mahdollisimman tiukasti. Märkiviä, vanhoja haavoja ei yleensä voi enää ommella, vaan ne paranevat päivittäisen, huolellisen paikallishoidon ja eläinlääkärin määräämän antibioottihoidon avulla. Paranemista nopeuttaa huomattavasti, jos koira ei pääse itse nuolemaan haavaa.

Jos haava-alue joudutaan sitomaan (esim. tassuside), side pitää vaihtaa päivittäin ja samalla tutkia ja hoitaa mahdolliset siteen aiheuttamat hankaumat. Tassusiteen varvasväli hautumia voi ennaltaehkäistä pehmustamalla varvasvälit vanulla ja estämällä siteen kastuminen.

Silmän ja silmäluomen haavat

Silmän ja silmäluomen haavat on syytä käydä aina näyttämässä eläinlääkärille. Älä koskaan laita silmään silmätippoja ennen eläinlääkärin tutkimusta! Ensiapuna lian ja veren voi puhdistaa varovasti keitetyllä, jäähdytetyllä vedellä. Älä anna koiran hangata silmää tai silmän ympäristöä.

Kynnen repeämät

Kynnen repeämät ovat tavallisia vammoja koirien liikkuessa liukkailla kallioilla ja talven jäisillä keleillä. Kynnen sarveisosa lohkeaa ja seurauksena on kipu ja tulehdus. Hoitamattomana tulehdus saattaa levitä koko varpaaseen. Ensiapuna kynsi pitäisi puhdistaa esim. Betadine-paikallisantiseptilla ja tehdä tassuside suojaksi. Hoitona eläinlääkäri poistaa rauhoituksessa kynnen sarveisosan ja tulehdus hoidetaan jatkossa päivittäisellä puhdistuksella ja eläinlääkärin määräämällä antibiootilla.

Käärmeen puremat ja ampiaisen pistot

Lämmin kevätsää houkuttelee kyykäärmeet lämmittelemään aurinkoon ja kevään edetessä kesäksi käärmeenpuremat ja ampiaisen pistot ovat yleisiä koirien vammoja.
Ensiapuna kyynpuremaan EI SAA ANTAA KORTISONIA eli KYYTABLETTEJA. Allergisessa reaktiossa voidaan antaa cetiriziniä, mutta käärmeen purema koira viedään aina eläinlääkärin hoitoon. Tämä on tärkeää, koska käärmeen myrkky voi vaurioittaa munuaisia ja koira tarvitsee nestehoitoa ja pahimmissa tapauksissa kyyn vastamyrkkyä. Kyynpurema on erityisen vaarallinen nuorille pennuille, hyvin vanhoille ja allergisille koirille.

Jos koiralla on voimakasta turvotusta pään tai kaulan alueella johtuen allergisesta reaktiosta (harvinaista), voi koiralle antaa antihistamiinia (Zyrtec, Heinix, Cetirizin tms). Yhden tabletin vahvuus on 8-10 mg ja ihmiselle niitä annetaan yleensä 1 tbl, kun taas aikuiselle koiralle voidaan joutua antamaan jopa kolme tablettia, koska antihistamiinit eivät ole niin tehokkaita koirille.
 

Punkit

Kesän vaivoihin koirilla lähes koko maassa kuuluvat punkit. Paikallisten tulehdusreaktioiden lisäksi ne voivat tartuttaa koiraan borrelioosin tai erlichioosin. Kaikkein paras tapa välttyä punkkien aiheuttamilta harmeilta on ehkäistä ennalta punkkien tarttuminen koiraan. Tähän tarkoitukseen on tällä hetkellä tarjolla hyviä valmisteita. Jos punkki on ehtinyt tarttua koiran ihoon, se tulisi irrottaa mahdollisimman nopeasti. Näin estetään mahdollisen borrelioosin siirtyminen punkista koiraan. Vanhan tavan mukaisen rasvalla irrottelun sijaan parempi vaihtoehto on ns. punkkipihdit, joilla punkki saadaan nopeasti irrotettua kokonaisena. Kesäaikaan koirat tulisi tarkastaa punkkien varalta päivittäin. (oma lisäykseni: punkki on irrotettava varovasti, ettei sen koivet jää ihon sisälle).

Lämpöhalvaus

Kuumana kesänä koirat voivat saada lämpöhalvauksen, varsinkin jos ne joutuvat olemaan autossa pidempään. Lämpöhalvauksen oireita ovat nopea hengitys, läähätys, kuolaaminen, oksentelu ja horjuminen. Ensiapuna koira viedään mahdollisimman viileään ympäristöön; sitä valellaan tai suihkutellaan kylmällä vedellä pitkään (n. 1/2 tunnin ajan). Jäähaudetta voidaan pitää sen pään päällä. Jos oireet jatkuvat ensiavusta huolimatta, on syytä viedä koira eläinlääkärin hoitoon. Muista, että auton sisälämpötila kohoaa nopeasti sietämättömän korkeaksi auringossa hellesäällä, vaikka ikkunat olisivatkin auki.
Älä jätä koiraasi kuumaan autoon! 

Myrkyt

Ulkona liikuttaessa koirilla on usein tapana syödä sellaistakin, mikä ei ole tarkoitettu koiranruoaksi. Myrkyistä tavallisimpiin kuuluu rotanmyrkky (cumariini), joka syötynä vaikuttaa elimistössä K-vitamiinin vastavaikuttajana estäen veren hyytymisen. Rotanmyrkytyksen oireet saattavat näkyä vasta viikon kuluttua

myrkyn syömisestä ja voivat olla hyvin erilaisia. Verenvuodot voivat näkyä ulospäin esim. mustelmina, verisenä virtsana tai sitten verenvuodot ovat sisäisiä. Yhteistä rotanmyrkkyä syöneille koirille on selittämätön väsymys, voimattomuus ja anemia. Jos koiran tiedetään syöneen myrkkyä, eikä syömisestä ole kulunut enempää kuin pari tuntia, koiran oksetus on paras ensiaputoimenpide. Konakiontabletteja (= K1-vitamiinitabl.) voi antaa suun kautta ensiapuna. Rotanmyrkkyä syönyt koira viedään ensiavun jälkeenkin eläinlääkärin hoitoon.

Koira kannattaa oksettaa sellaisten myrkkyjen syömisen jälkeen, jotka eivät ole voimakkaita happoja tai emäksiä ja jos myrkyn syömisestä ei ole kulunut paria tuntia pidempää aikaa. Jos koira ei ole syönyt ruokaa pariin tuntiin, sille annetaan hiukan pehmeää ruokaa ennen oksetusta. Oksetus onnistuu yleensä antamalla koiralle suuhun 1,5 % vetyperoksidia (10 ml/10 kg elopainoa) tai ruokasuolaa ½tl / suolavettä, käyttämällä Ipeca-oksetuspakkauksen mikstuuraa. Oksetuksen lisäksi voidaan antaa suun kautta lääkehiiltä ruuansulatuselimistöön jääneen myrkyn imeytymisen estämiseksi. Jos oksetus ei onnistu kotikonstein, eläinlääkäri saa koiran oksentamaan lääkepistoksen avulla. Jos koira saa myrkyllisiä aineita (esim. maalit, liuottimet, hyönteismyrkyt) iholleen ja turkilleen, puhdistukseen ei saa käyttää liuottimia tai bensaa, koska ne ovat myös myrkyllisiä. Koira pitää pestä nopeasti ja perusteellisesti runsaalla vedellä ja saippualla. Turkkia leikataan, jos se on tarpeen myrkyllisen aineen poistamiseksi.

Tietoa myrkyllisistä aineista ihmisille saa Myrkytystietokeskuksesta, p. 09-471977.
He eivät mielellään vastaa lemmikkien myrkytysongelmiin.

Vierasesine

Jos koira on nielaissut vierasesineen ja on tiedossa, että esine ei ole terävä ja että se on vaarassa tukkia henkitorven, pitää toimia nopeasti. Koiraa tartutaan takajaloista ja nostetaan ylös pään roikkuessa alaspäin ja samalla puristetaan kädellä varovasti henkitorvea vierasesineen takaa. Tällöin koira saattaa yskäistä vierasesineen ulos. Jos taas vierasesine on suhteellisen pieni eikä ole terävä ja sen nielemisestä ei ole kulunut kahta tuntia kauempaa, koiran oksettaminen saattaa olla keino saada vierasesine ulos. Jos nielaistu vierasesine on terävä, koiraa ei missään nimessä saa oksettaa, vaan koira on vietävä eläinlääkäriin röntgentutkimusta varten. Röntgentutkimus on tarpeen myös niissä tapauksissa, joissa koira oksentelee rajusti ja vierasesineen syöminen on mahdollista.

Rasitushypoglykemia

Jos koira joutuu työskentelemään pitkän päivän, sen verensokeri saattaa yllättäen laskea hyvin alas. Tämän rasitushypoglykemian oireita ovat horjuminen, väsymys ja heikkeneminen; pahimmassa tapauksessa koira alkaa kouristella ja joutuu shokkiin. Verensokerin laskua voi hoitaa hiilihydraattipitoisilla välipaloilla.

Jos koira on shokissa, se pitää viedä mahdollisimman nopeasti eläinlääkäriin, joka hoitaa hypoglykemiaa suonensisäisellä glukoosi-tiputuksella. Parasta on tietysti ennaltaehkäistä verensokerin lasku pitkäaikaisessa rasituksessa antamalla koiralle hiilihydraattipitoinen aamuateria ja huolehtia aikana koiran välipaloista (esim. leipä tai hedelmäsokeri). Harvinaisempaa normaaleilla harrastuskoirilla.

Onnettomuudet ja koiran elvytys

Onnettomuuspotilaan liikuttaminen esim. kolarin jälkeen on tehtävä varoen. Loukkaantunut koira on parasta asettaa oikealle kyljelle, kaula suoraksi ja takapää hiukan koholle. Samalla kieli ei tuki hengitysteitä. Tällainen koira on lähes aina shokkitilassa: se on veltto, sen pulssi on selvästi kohonnut, limakalvot ovat vaaleat ja raajat ovat viileät. Shokki on hengenvaarallinen tila ja koira on vietävä eläinlääkärin hoitoon mahdollisimman pian.

Matkalla eläinlääkäriin voidaan aloittaa koiran elvytys. Jos koira ei hengitä, aloitetaan tekohengitys. Koiran kieli vedetään ulos ja tarkistetaan, että hengitystiet ovat auki. Koiran suu suljetaan ja aloitetaan puhallukset sieraimien kautta: 10-12 puhallusta / minuutti. Puhallusten voimakkuus säädetään koiran koon mukaan: pennulle ja pienikokoiselle koiralle puhallusten tulisi olla kevyitä, suuren koiran sieraimiin voi puhaltaa reilummin ilmaa. Koiran sydämen sykkeen voi tuntea koiran maatessa oikealla kyljellään painamalla kämmen vasemman kyynärnivelen taakse rintakehän päälle. Jos koiran sydän on pysähtynyt, aloitetaan sydänhieronta. Koira asetetaan oikealle kyljelleen ja sormet (pentu tai pieni koira) tai kämmenet (suuri koira) laitetaan päällekkäin vasemman kyynärnivelen taakse rintakehän päälle. Aloitetaan rintakehän tasaiset painallukset -vähintään 60 painallusta minuutissa. Jos sekä hengitys että sydän ovat pysähtyneet ja koiraa elvyttää vain yksi henkilö, tulisi antaa 30 painallusta ja 2 puhallusta vuorotellen jatkuvasti, kunnes koira saadaan eläinlääkärin hoitoon.

Koiran ensiapupakkaus

Sidetarpeita (joustosideharsoa, sidetaitoksia, Leukoplast -laastaria, Elastoplast -laastaria, vanua), sakset
kuumemittari (Agria-vakuutus lahjoittaa pennulle, jos kasvattaja luovuttaa yhteystiedot)
Betadine -paikallisantisepti
parafiiniöljyä
hiilitabletteja
Ipeca -oksennuspakkaus (koira oksentaa myös laittamalla suolaa kurkkuun ½-1 tl)
kyypakkaus

Huom! Kaikissa koiraa koskevissa kysymyksissä ja ongelmissa voit ottaa yhteyttä kasvattajaan.
P. 040-5369896 / Sirpa

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *